SchizoBlog

Kaikki loppuu aikanaan. Huomenna alkaa taas se aherrus ja puhkuminen, jota työksi kutsutaan. Mikä siis olisikaan parempi tapa alkaa summaamaan lomaa kuin tekemällä lomalista …

• Järjestettyjä bileitä 2 kpl
• Ulkomailta saapuneita ystäviä 3 kpl
• Ylivoimaiseksi äityneitä allergiakohtauksia 1 kpl (kesti melkein 3 päivää)
• Antibioottikuureja 1 kpl
• Yllättäviä U-käännöksiä 2 kpl
• Joista positiivisia 1 kpl
• Baari-iltoja … en kykene muistamaan
• Jatkoja … (kts. yllä)
• Ostettuja lenkkareita 1 kpl (yes!! Mustat Pumat)
• Ostettuja T-paitoja 3 kpl (Stadissa oli koko kesän tosi huonot valikoimat)
• Ostettuja pelejä 2 kpl
• Löydettyjä erittäin potentiaalisia sielunkumppaneita 1 kpl (loman kohokohta … ehdottomasti)
• Elokuvia teatterissa 2 kpl
• Iltoja lähiössä 1 kpl (on se Tapulikaupunki vaan … no, lähiö)
• Unta … PALJON

Siinäpä ne keskeisimmät. Yhdessäkään ns. kulttuuritapahtumassa ei tullut käytyä vaikka niin oli tarkoitus. Se oli helteen syytä. Patterit on varattu ja laturi voidaan jättää vähäksi aikaa rauhaan.

Koska aihe on herkullinen ja se selvästikin herättää ihmisten kiinnostusta, niin jatketaan aiheen käsittelyä. Blogosfäärissä näyttää olevan jonkinlainen konsensus siitä, että Superchick + Salarakas pitää B-alkuista blogia. Mutta … Hän ei ole Benrope eikä hän ole yksi Blogisanomien toimittajista.

Aina yhtä hurmaava ja viehättävä Blogstar on sattumalta löytänyt itselleen salarakkaan samaan aikaan kuin minäkin. Mutta tässäkin kohdassa mennään väärille teille. Sorry nyt vaan. Se on pelkkä sattuma.

Mutta jatkakaa ihmeessä spekulaatioitanne. Pitäähän minulla ja Superchick + Salarakkaalla olla omat hupimme toistemme lisäksi. Oikeinarvannaiden kesken arvotaan jotain jännää, jonka saa sitten joskus kun aika on kypsä.

Voisin muuten mainita, että en ole missään vaiheessa sanonut sydämeni valtiattaren olevan bloggaaja. Hänhän voi olla teille monelle tuttu aivan jostain muusta yhteydestä … tai sitten ei.

Kymmenen vuotta sitten me olimme filosofian opiskelijoita. Nyt valmistuneita filosofian maistereita ja valmiita kohtaamaan elämän (omine koukeroineen). Niin se aika menee eteenpäin. Onneksi ystävyys ei jää matkalle, vaan pysyy …

Hyvää SysAdmin päivää kaikille System Administratoreille. Mitä enemmän elämäni on kiinni tietokoneistetussa maailmassa, sitä enemmän tulen arvostamaan teidän työtänne. Te olette tärkeitä ja teistä on pakko tykätä, koska muuten homma ei luistaisi. Ja anteeksi ne hemmetinmoiset valitukset vuoden aikana, mutta minä olen vaativa asiakas.

Kunnianarvoinen ja päivitystahtiaan kiristänyt (kiitos siitä) MitVit on kiinnittänyt huomionsa HKL:n uusiin “lipun-leimaus-laitteisiin”. Itsekään en kykene ymmärtämään sen ihmisraukan aivoituksia, joka kyseiset laitteet on “suunnitellut”. Toivottavasti hän on älynnyt vaihtaa alaa. Myös se HKL:n työryhmä, joka kyseisen vekottimen on hyväksynyt voisi katsoa pitkään peiliin. Aivan. Taisi tulla mokattua pahemman kerran.

Toinen uskomattoman kömpelösti toteutettu uudistus on HKL:n kännykkälippu. Miksi kännykkälipun lunastamiseksi pitää lähettää tekstiviesti “A 641″? Miksi ei voisi lähettää pelkästään “lippu”? – Mitä luultavasti tähän on päädytty järkeilemällä, että tavallisen suomenkielen sanan voi vahingossa lähettää maksulliseen HKL:n palveluun ja tämän sähläyksen tehnyt henkilö joutuu maksamaan vahingossa kännykkälipun hinnan seuraavan kännykkälaskunsa yhteydessä. Me kaikki emme valitettavasti ole yhtä tyhmiä kuin mitä HKL organisaationa näyttää olevan.

Ja jotta vielä yhden iskun voisi antaa, niin HKL:n sivut ovat frame-rakenteella toteutetut. HKL:n järjenvastainen trendi on aukoton. Onneksi ne bussit, raitiovaunut, metrot ja lähijunat näyttävät liikkuvan, joka organisaation älyn puutteeseen nähden on suursaavutus.

Naiset ovat omituisia. Mutta onneksi minä en lakkaa pitämästä tuosta omituisuudesta. Varsinkin eräs asia jaksaa ihmetyttää minua. Naiset jättävät aina merkkejä itsestään. Minun tapauksessani se on hiuslenksu (vai miksi sitä kutsutaan). Jokainen asunnossani yöpynyt nainen – siis aivan jokainen – on jättänyt jälkeensä hiuslenksun. Kirjoituspöytäni laatikosta löytää naisvieraitteni historian etsimällä hiuslenksuja.

Se, miksi naiset jättävät jälkeensä merkkejä on aivan ilmiselvää, mutta mitä nämä hiuslenksut kertovat naisesta? Tai siis, mitä hän haluaa minulle kertoa itsestään? Jos naiset katsovat miehessä kenkiä, niin minä katson naisessa hänen jälkeensä jättämää hiuslenksua.

Tavalliset – ne sellaiset pörröiset – lenksut kertovat tietystä mielikuvituksettomuudesta yksityiskohtien kohdalla. Miksi muuten ne ovat miltein jokaisella vihreitä? Asun kanssa riitelevät värit lenksussa kertovat, että viimeistely on jäänyt ajattelematta.

Toinen merkittävä asia on, minne nainen hiuslenksunsa on jättänyt. Keskelle pöytää jätetyt lenksut haluavat selkeästi alleviivata naisen paikallaoloa. Sitä ei missään nimessä saa jälkeenpäin unohtaa. Sängyn vierestä lattialta löydetyt lenksut kertovat nopeasti hyppäämisestä sänkyyn. Seksi oli vierailun tärkein anti kummallekin. Kirjahyllyyn piilotettu lenksu taas kertoo naisen olevan vielä hieman tyttö, joka päätti tehdä tuhman seikkailun.

Vaikka Superchick + Salarakas on aivan omaa luokkaansa, niin häneltäkin jäi hiuslenksu. Se on tumman- ja vaaleanruskeasta kudottu lenksu, joka sopii täydellisesti hänen tummanruskeiden hiustensa kanssa. Ja lenksu löytyi keskeltä sänkyäni. Tehkää omat johtopäätöksenne … Tätä ei pidä pudottaa kirjoituspöydän laatikkoon.