Nappasin viikonloppuna Oopalta sen Eduskunnan sivulla olleen “munauksen”, jossa otsikkoriviin kirjoittamalla sai aikaiseksi mitä älyvapaampia otsikoita itse sivulle. Nyt sitten viikonalussa kyseinen “meemi” on saanut jopa Helsingin Sanomat heräämään. Meemin takana oli eri lähteiden mukaan tietokone alan harrastajia, nörttejä ja vaikka mitä. Kenellekään ei tainnut tulla mieleen, että kyseisen munauksen voisi löytää ihan tavallinen netissä surffaava henkilö.
Tulin taas kerran ajatelleeksi kuinka Suomea kutsutaan juhlapuheissa tietoyhteiskunnaksi ja vielä maailman kehittyneimmäksi sellaiseksi. Niinpä niin. Potaskan jauhaminen on ihan sallittua, mutta siitä kiinnijääminen verekseltään on pelkästään noloa.
En edes viitsi aloittaa avautumista Sammon verkkopankin uudistuksesta. Suomessa ollaan mokailtu koko 2000-luku ja pilattu kaikki se maine, joka saavutettiin (osittain muutaman amerikkalaisen toimittajan hypettämisen avustuksella) 90-luvun puolivälin jälkeen.
Miten tähän ollaan päädytty? Keskeisin syy löytyy päätöksiä tekevien täydestä kyvyttömyydestä tehdä oikeita päätöksiä IT-alalla. Tämä taas lähinnä johtuu siitä, että johtoportaaseen kuuluvat henkilöt luulevat pärjäävänsä alalla kuin alalla. Näin nyt vain ei ole. Toinen keskeinen syy on raha. Kun osaavaa henkilökuntaa pitäisi palkata (tai löytää luotettava yhteistyökumppani), niin siihen ei organisaatioissa löydy rahaa ja tahtoa. Kun ongelmat lävähtävät vasten kasvoja, niin tehdään paniikissa kalliita virheinvestointeja ja saadaan aikaiseksi täyttä paskaa.
Vaikka yllä kuvattu ilmiö on yleinen niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla, niin kaikkein katastrofaalisimmat jäljet tämä mokailu on jättänyt julkisen sektorin toiminnassa. Suomi on kaukana informaatioyhteiskunnasta. Se olisi voinut saavutta nopeastikin maailman kärjen, mutta maassamme ei löytynyt nousukauden aikana tahtoa panostaa julkisen sektorin kehittämiseen (syitä tähän typeryyteen löytyy kaikista yhteiskuntamme kerroksista).
En nyt enää muista missä ja millä tarkoilla sanoilla Jorma Ollila asian esitti, mutta hänen ajatuksensa mukaan Suomessa osataan tehdä oikeita päätöksiä ongelmallisina aikoina, mutta samojen oikeiden päätösten tekeminen nousukausina näyttää olevan mahdottomuus maassamme. Ollilasta voidaan olla ihan mitä mieltä tahansa, mutta tuo on niin totta.