Oopa heitti hyvän. Samalla pyysi muitakin bloggaajia kirjoittamaan Hesarin kuukausiliitteen kaltaisen Sielu ja ruumis -jutu. Ja minähän olen aina valmis kertomaan itsestäni muille.
Haluaisin kuitenkin tässä kohdassa käyttää termiä “keho”. Tuo “ruumis” viittaa vähän turhan paljon elottomaan ruumiiseen. Itse en usko hengen ja ruumiin väliseen dikotomiaa. Henki ja ruumis ovat samaa kokonaisuutta. Joten käytän mieluummin itsestäni termiä “keho”.
Kehoni on jäänyt varsin lyhyeksi. Se on aikoinaan haitannut elämääni huomattavastikin, mutta samalla kasvattanut persoonastani aika kovapäisen. Kun ihminen kokee elämässään kehonsa mitoista johtuvaa väheksyntää, niin hänelle jää yleensä kaksi vaihtoehtoa. Valitettavan moni meistä murtuu ihmisten edessä ja hyväksyy aseman toisten alapuolella. En missään nimessä tällaista kohtaloa / valintaa väheksy. Mutta itse vuosien tappelun jälkeen olen omaksunut tämän “haistakaa vittu!” -asenteen. Jos jollakin on jotain minua ja olemustani vastaan, niin maailmassa on monta muuta paikkaa missä minä en ole. Tervemenoa sinne.
Tavallaan olen hyvin tyypillinen lyhyenläntä mies. Kaikki ne mitat, mitkä fyysisessa olemuksessa on jäänyt saamatta, on korvattu kaikella muulla mahdollisella itse-ehostuksella. Mutta samaan hengenvetoon minun on mainittava, että en vaihtaisi päivääkään mihinkään muuhun kehoon. Olen oppinut elämään juuri tällaisena ja se on ollut kaiken sen vaivannäön arvoista.
Mutta kehosta puhuttaessa on myös muistettava, että meidän kehollinen olemuksemme jakautuu kahtia. Toisaalla on se, mikä on saatua. Se on saatua ja siitä ei minun näkemykseni mukaan ihminen voi ottaa kunniaa itselleen. Eihän hän ole tehnyt mitään sen saavutuksen eteen. Sitten toisaalla on se kaikki, joka riippuu meistä itsestämme. Ja tästä jälkimmäisestä en voi tuntea ylpeyttä viimeisten vuosien ajalta. Kiloja on tullut ihan liikaa vääriin paikkoihin. Aina sitä yrittää ryhdistäytyä, mutta oma kunnianhimoni muilla elämän osa-alueilla ajaa liian usein liikunnan edelle.
Tahtoisin päästä muutamasta kilosta pois ja ne muutamat muut kertyneet voisivat kiinteytyä. Tuollaiset 55 kiloa on ihanteellinen elopaino minun kokoiselle miehelle. Tai ainakin itse tunsin itseni erittäin sopivaksi tuon painoisena.
