Olen viimeisten parin viikon aikana pyrkinyt perehtymään luovuuteen ja sen tehokkaaseen käyttöön yrityksen sisällä. Tämä liittyy työhöni ja kuka tietää vaikka työnkuva lähtee suuntautumaan vähän aavemmille vesille. Mutta ei mennä asioiden edelle …
Vieläkään monissa yrityksissä ei osata arvostaa luovuutta ja luovaa työtä. Ja jos sellaiselle on tarvetta, niin paikalle hälyytetään (lue: palkataan) kalliilla “luovan alan ammattilaisia”. Tämänkin jälkeen luovuus nähdään hyvin usein graafisena osaamisena. Maailmalla ollaan jo ymmärretty, että ideat ovat tämän aikakauden uutta valuuttaa. Graafinen osaaminen kuuluu idean toteuttamisen luovaan työhön.
Kun puhe käännetään luovuudesta innovaatio-löpinäksi, niin alkaa Suomessakin pamppujen päissä syttymään lamppuja. Mehän olemme saamassa uuden ja uljaan “innovaatioyliopiston”. Sanahirvityksen takaa kurkkii ilkikurisesti täydellinen epäonnistuminen ja verorahojen räikeä väärinkäyttö (tämä on minun ennustukseni – saatte nähdä, näin tulee käymään). Innovaatiot tulee tehdä yritysten sisällä ja heidän rahoillaan. Koska niiden avulla ne kykenevät kilpailemaan ja saavuttamaan taloudellista voittoa. Valitettavasti tätä ei ole kovinkaan monessa yrityksessä ymmärretty. Jos olisi, niin meillä olisi mittavat innovaatio-investoinnit meneillään maassamme. Mutta näin ei ole.
Itse asiassa minun piti kirjoittaa hienosta uudesta RSS-feedien lukemiseen tarkoitetusta ohjelmasta nimeltä Times, mutta eihän siitä mitään tullut. Kokeilkaa itse. Vähän toisenlainen lähestymistapa asiaan (niin ja vain Mac OS X).
Ja käykää vielä tutustumassa Creative Index -palveluun. Siinä näkyy hyvin tulevaisuus. Perinteinen luova työ tulee olemaan hyvin kilpailtua, jossa verkostoituminen tulee olemaan elinehto.
---
Ja siis vielä Suomen kontekstissa. Innovaatioyliopiston konseptin ei tarvitsisi olla älyllisesti mätä, jos se toteutettaisiin jollain muulla, kuin kvartaalilogiikalla.
Uusi yliopisto voisi luoda yrityksille kansainvälisesti kilpailuedullista toimintaympäristöä (jossa yritysten olisi ehkä jopa edullista pysyä?), josta kaikki hyötyisivät. Yritykset liikevoiton muodossa valtio kansantalouden vahvistuessa. Valtio ja markkinat (julkinen&yksityinen) voisivat toimia ristiridattomasti tukien toisiaan.. noh kehityssuunta on päinvastainen, joten turhaan avaudun.