Tai siis ainakin melkein. Jonkin aikaa Google heitti kaikista linkeistä alla olevaa näkymää.
Tällä hetkellä Google toimii taas vanhaan malliin, mutta mitäs hemmettiä siellä vähän aikaa sitten tapahtui? Jäämme jännityksellä odottamaan, että mitäs … mitäs.
Postauksen otsikon ei pitäisi olla mitenkään ihmeellinen, mutta Suomessa kyseinen otsikko on uutinen. Olen aikaisemminkin nostanut esille maamme oikeusjärjestelmän helläkätisyyden väkivaltarikollisten tuomioissa.
Hesarista silmiini osui uutinen, jossa hovioikeus kovensi miehen elävältä haudanneiden tuomioita. Ja oli syytäkin koventaa, koska murhasta tuomitun kanssa kuoppaa kaivanut ja uhria osittain peittämässä ollut mies sai käräjäoikeudelta pelkästään ehdollisen vankeusrangaistuksen. Siis ehdollisen … osallisuudesta yhteen julmimmista mahdollisista murhaamistavoista. Kuopan kaivaminen ja elävän ihmisen osittainen hautaaminen osoittaa miehellä olleen aika selkeä käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä. Hautakuopan kaivamiseen menee aikaa ja vaivaa sen verran, että känninkään piikkiin sitä ei voi heittää. Päätekijälle käräjäoikeus antoi aluksi taposta viisi vuotta kakkua, mutta hovioikeus muutti sen elinkautiseksi murhasta. Avunantajille tuli kakkua viisi ja neljä vuotta.
En ole mikään oikeusoppinut, mutta silti tässä maassa tuntuu olevan aika villin lännen -meininki oikeussaleissa – väkivallan käyttöä ei pidetä kovinkaan tuomittavana. Jos rikoksiin liittyy pienikin vivahde huumeisiin tai pientä tai keskisuurta talousrikosta, niin häkkiä annetaan täyslaidallinen miltein poikkeuksetta. Talouden suurrikolliset taas saavat postissa kutsun Linnan juhliin. Tähänkin on tullut viime aikoina pientä parannusta.
Nyt siis oikeusistuimissa näyttää olevan meneillään jonkinlainen korjausliike, mutta parin poikkeuksen ei pidä antaa hämätä, että jokin pysyvä muutos olisi saavutettu. Se voidaan todentaa vasta pidemmällä aikavälillä. Saa sitten nähdä …
Ja tätä mainosta ei sitten saa esittää Super Bowlin väliajalla. Siinähän on kurvikkaita mimmejä, heviskebaa ja nesteitä roiskuu. Mitenköhän se eroaa Axen mainoksista?
Hälyyttäkää Nina Mikkonen paikalle! – TTA voi läpsytellä majurin nappejaan antaen tahtia …
Kuten edellisen postauksen kommentista kävi ilmi, niin Anzi on haastanut minut seuraavaanlaiseen haasteeseen:
Ja tässä haasteen metodilla löydetty kuva.
Kyseinen kuva on Blogipiirin pikkujouluista vuonna 2005. Tapahtumapaikkana oli Botta ja kyseistä paitaa esitteli Raisa. Kyseinen ilta sijoittui edellisten presidentin vaalien alle ja bloggaajien keskuudessa nähtiin myös Sauli Niinistö oluella. Sinänsä mies oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan, koska hän piti tulloin omaa vaaliblogiaan. Muut muistikuvat illasta ovat hämäriä.
Ja ketäs sitten haastettaisiin – ainakin entinen naapuri, Veeralta löytyy varmasti jotain jännää, Skrubulla on niin paljon kuvia, että yhden voi aina julkaista ja lopuksi Just sopivasti saa näyttää jotain jännää arkistoistaan.
Siinäpä se … nyt palaan saarelleni, jota myös sängyksi kutsutaan.
Joka talvinen riesa – kurkkukipu – on taas täällä. Kaikesta teknologisesta ja farmakologisesta kehityksestä huolimatta ihminen ei ole kyennyt löytämään pätevää hoitoa kyseiseen vaivaan. Miksi apteekkeihin ei saada reseptivapaata särkylääkettä, joka toimii ihan aikuisten oikeasti kurkkukipuun? Joku vahva puudutusaine … kiitos! Kun hengityksen mukana kulkeva ilma kurkussa tuntuu kuin hiekkapaperia vetelisi limakalvoja pitkin, niin mikään keino ei ole liiallinen, joka poistaa kivun.
Minua ei todellakaan ole tehty näille leveysasteille … tahtoo lämpimään tai sitten paremmat lääkkeet apteekkeihin. Vittu!
Niinkin yksinkertainen asia kuin asiakaspalvelu näyttää olevan turhan monelle aivan ylivoimainen suoritus. Varsinkin näitä asiakaspalvelu-avuttomia näyttää pesiytyvän poikkeuksellisen usein ravintola-alalle. Ravintoloidemme surkean asiakaspalvelun traditio jatkaa urheasti Belge. Kannattaa käydä tutustumassa Pirkan kokemuksiin – Kulutusjuhlassa löytyy reklamaatio luettavammassa muodossa.
Mutta lyhyesti: ravintola ei ole muuttanut vuodenvaihteessa nousseita hintoja menuihin ja laskuttaa asiakkailta korkeampia hintoja kuin mitä menussa ilmoitetaan. Vähän sama kuin menisi kauppaan ja hintalapussa oleva hinta ei olisikaan se, mika kassalla maksetaan. Belge vielä poisti asiasta valittaneet asiakkaat vuoropäällikön ja järjestysmiehen voimin.
Onneksi kyseessä ei ole mikään kulinaristisia nautintoja tarjoava ravintola, vaan lähinnä tusina pöperöä tarjoava ravitsemuspuoti. No, yksi syy vähemmän vaivautua kyseiseen “ravintolaan”.
Jäämme odottamaan ravintolan omistavan tahon oikeustoimia Pirkkaa vastaan. Niinhän tällaiset hommat pitää hoitaa … eikös niin?